Mielen hyvinvointi ja päihteettömyys
Hyvä mielenterveys on arjen voimavara
Hyvä mielenterveys tarkoittaa sitä, että tunnet omat vahvuutesi ja voimavarasi. Se auttaa sinua jaksamaan arjessa, tekemään sinulle merkityksellisiä ja mielekkäitä asioita sekä nauttimaan elämästä. Mielenhyvinvointia tukevat hyvät ihmissuhteet ja kyky tunnistaa omia tunteita. Kun mieli voi hyvin, on helpompi kohdata myös elämän haasteita.
Mielenterveyttä voi hoitaa ja vahvistaa aivan kuten fyysistä terveyttä. Mielenterveystaitoja voi harjoitella – ja jo pienillä teoilla voi olla suuri merkitys.
Mielihalujen säätely tukee hyvinvointia
Hyvinvointia tukee kyky säädellä mielihaluja, kuten päihteiden käyttöä tai digipelaamista. Vaikka päihteet voivat hetkellisesti tuntua rentouttavilta, niiden vaikutus on usein lyhytaikainen. Pitkällä aikavälillä ne voivat lisätä ahdistusta ja pahaa oloa. On tärkeää pysähtyä miettimään, miksi päihteitä käyttää ja millaisia tunteita ne herättävät.
Tältä sivulta löydät vinkkejä ja tietoa, joiden avulla voit vahvistaa omaa mielen hyvinvointiasi ja tarkastella omaa päihteiden käyttöäsi.
Myös läheinen tarvitsee tukea
Jos olet huolissasi läheisesi mielenterveydestä, päihteiden käytöstä tai riippuvuudesta, tutustu sivulta löytyvään läheisen palvelupolkuun. Muista, että myös oma hyvinvointisi on tärkeää – se hyödyttää sekä sinua että läheistäsi.
Palvelupolku: Mielenterveys
Selvitä mitä sinulle kuuluu?
Elämään kuuluu monenlaisia tunteita – iloa, surua, ahdistusta tai kielteisiä ajatuksia. On täysin normaalia, että tunteet vaihtelevat. Usein vaikeatkin tunteet menevät ohi itsestään, kun käytät omia keinojasi ja annat itsellesi aikaa. Jos jokin mietityttää tai huolettaa, kannattaa jutella asiasta läheisen kanssa.
Kun pysähdyt tarkastelemaan omaa vointiasi, voit kokeilla myös erilaisia oirekyselyitä ja testejä. Ne voivat antaa suuntaa omasta tilanteestasi, mutta eivät korvaa ammattilaisen arviota ja tarvittaessa apua saa myös ammattilaiselta. Tukea on saatavilla esimerkiksi terveyskeskuksesta, opiskeluterveydenhuollosta, työterveyshuollosta, järjestöistä ja seurakunnista. Älä jää yksin – apua on saatavilla, ja sitä kannattaa hakea ajoissa.
Elämänhallintataidot
Yksi tärkeä voimavara arjessa ja elämän haasteissa on mielen joustavuus eli resilienssi. Se tarkoittaa kykyä selviytyä vastoinkäymisistä ja muutoksista – sekä pärjätä stressissä, epävarmuudessa ja arjen tilanteissa. Resilienssi ei tarkoita sitä, ettei vaikeuksia olisi. Se tarkoittaa sitä, että niistä voi selvitä ja jatkaa eteenpäin. Jokaisella on mahdollisuus vahvistaa omaa mielen joustavuutta ja kehittää omia selviytymistaitojaan.
Elämänhallintataidoista voit lukea lisää seuraavista palveluista:
Itsetuhoisuus
Joskus elämässä voi tuntua liian raskailta ja mieleen voi nousta itsetuhoisia ajatuksia. Ne eivät ole harvinaisia, eikä niitä tarvitse pelästyä. Ajatukset eivät aina tarkoita, että haluaisi vahingoittaa itseään tai tehdä itsemurhan. On tärkeää tietää, että itsetuhoisuudesta ja itsemurha-ajatuksista saa ja voi puhua. Niistä kysyminen tai puhuminen ei lisää itsemurhia. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, se voi olla merkki siitä, että tarvitset apua. Voit puhua asiasta läheiselle ja hakeutua keskustelemaan esimerkiksi terveysasemalle, työterveyteen tai opiskeluterveydenhuoltoon.
Avun tarve
Jos tarvitset apua heti soita hätänumeroon 112 tai mene lähimpään päivystykseen. Voit soittaa myös Mieli Kriisipuhelin p. 09 2525 0111. Itsemurhien ehkäisykeskus Kuopion toimipiste: Tukea ja apua itsetuhoisuudesta kärsiville, itsemurhaa yrittäneille ja heidän läheisilleen sekä itsemurhan tehneiden omaisille. p. 040 508 9099
Tunne-, vuorovaikutus- ja tietoisuustaidot osana mielen hyvinvointia
Tunnetaidoilla tarkoitetaan kykyä huomata ja nimetä omia tunteita. Ne auttavat ymmärtämään, mitä itsessä tapahtuu ja miksi jokin asia tuntuu hyvältä tai pahalta. Tunnetaidot sisältävät myös kyvyn säädellä omia tunteita – esimerkiksi rauhoittua, kun on kiihtynyt tai lohduttaa itseään surun hetkellä. Kun opimme tunnistamaan ja käsittelemään tunteita, voimme paremmin vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja jaksamiseemme.
Vuorovaikutustaidot tarkoittavat kykyä ja halua olla yhteydessä toisiin ihmisiin – jutella, kuunnella ja tehdä asioita yhdessä. Hyvä vuorovaikutus auttaa rakentamaan luottamusta ja vahvistaa ihmissuhteita. Jokainen voi kehittää omia vuorovaikutustaitojaan – pienilläkin asioilla, kuten kuuntelemalla toista tai kysymällä, mitä kuuluu, on merkitystä.
Tietoisuustaidot tarkoittavat kykyä olla läsnä tässä hetkessä – pysähtyä ja huomata, mitä juuri nyt tapahtuu. Ne auttavat huomaamaan omia ajatuksia, tunteita ja kehon tuntemuksia lempeästi ja hyväksyvästi. Tietoisuustaitoihin kuuluu myös myötätuntoinen suhtautuminen itseensä – esimerkiksi kyky rauhoittaa ja tyynnyttää omaa oloa silloin, kun on stressaantunut tai levoton.
Omahoito-ohjelmat ja läheisen palvelupolku
Voit vahvistaa mielen hyvinvointiasi hyödyntämällä maksuttomia omahoito-ohjelmia. Niiden avulla voit esimerkiksi oppia rentoutumaan, vahvistaa omia voimavarojasi ja löytää keinoja arjen haasteisiin. Omahoito-ohjelmat eivät korvaa ammattilaisen apua, mutta ne voivat olla hyvä tuki omalle hyvinvoinnille
Läheisen palvelupolku
Kun kannat huolta läheisesi mielenterveydestä, päihteiden käytöstä tai riippuvuudesta, tutustu läheisen palvelupolkuun.
Palvelupolku: Päihteet ja riippuvuudet
Testit ja oirekyselyt
Hyvinvointia tukee kyky säädellä mielihaluja, jotka voivat liittyvät päihteiden käyttöön tai pelaamiseen. Päihteiden käyttö ja pelaaminen voivat tuoda hetkellistä helpotusta, kun elämässä on stressiä, ahdistusta tai alakuloa. Mutta pitkällä aikavälillä ne voivat lisätä pahaa oloa, vaikeuttaa ihmissuhteita ja hankaloittaa arkea. On hyvä pysähtyä miettimään, milloin päihteiden käyttö tai pelaaminen alkavat huolestuttamaan?
Voit arvioida omaa tilannettasi erilaisten testien avulla. Jos saat testistä kohonneita pisteitä tai sinulla herää huoli omasta käytöksestäsi, on tärkeää tarttua tilanteeseen ajoissa. Muutos on mahdollinen – ja apua on saatavilla.
Tietoa riippuvuuksista
Alla olevilta sivuilta löydät tietoa eri päihteistä ja pelaamisesta. On hyvä pysähtyä miettimään omaa tilannetta ja tarvittaessa hakea tukea. Apua on saatavilla, ja muutoksen tekeminen on mahdollista.
Alkoholin käyttö voi hiipiä osaksi arkea huomaamatta. Moni havahtuu asiaan vasta, kun läheinen ottaa sen puheeksi – tai kun haitat alkavat näkyä omassa hyvinvoinnissa, kuten mielialassa, jaksamisessa tai ihmissuhteissa. Alkoholi on aina haitallista terveydelle, ja erityisen riskialtista se on silloin, kun käyttö ylittää suositellut rajat toistuvasti.
Nikotiinituotteita on monenlaisia – esimerkiksi tupakka, sähkösavukkeet, nikotiinipussit ja nuuska. Kaikki nämä voivat sisältävää nikotiinia, joka aiheuttaa vahvan riippuvuuden. Nikotiini vaikuttaa nopeasti elimistöön ja voi tehdä käytöstä vaikeasti hallittavaa.
Huumeiden käyttö voi aiheuttaa vakavia terveysriskejä. Ne vaikuttavat sekä mieleen että kehoon. Vaikutukset olla arvaamattomia ja vaarallisia jo pienilläkin määrillä.
Kaikki päihteet ovat haitallisia terveydelle. Minkään päihteen käytölle ei voida määrittää täysin turvallista rajaa. Elämässä voi olla haittaa myös toiminnallisista riippuvuuksista kuten esimerkiksi seksi- tai nettiriippuvuus.
Rahapelaaminen voi joskus alkaa vaikuttaa haitallisesti mielialaan, arkeen tai taloudelliseen tilanteeseen. Pelaaminen voi tuoda hetkellistä jännitystä tai helpotusta, mutta jos se alkaa hallita elämää liikaa, on hyvä pysähtyä miettimään omaa tilannetta. Viekö pelaaminen liikaa aikaa, rahaa tai ajatuksia?
Omahoito-ohjelmat ja läheisen palvelupolku
Päihteet ja muut riippuvuutta aiheuttavat asiat vaikuttavat monin tavoin terveyteen ja elämänlaatuun. Myös liiallinen pelaaminen voi vaikuttaa haitallisesti arkeen – se voi viedä aikaa ystäviltä, harrastuksilta, koulunkäynniltä tai työelämästä. Erityisesti rahapelaaminen voi aiheuttaa ongelmia taloudessa. On hyvä pysähtyä miettimään, milloin pelaaminen tai päihteiden käyttö alkaa hallita elämää enemmän kuin toivoisi. Päihteiden käytön ja pelaamisen vähentäminen tai lopettaminen on aina hyvä päätös. Tukea löytyy esimerkiksi maksuttomista omahoito-ohjelmista, jotka voivat auttaa alkuun ja vahvistaa omaa hyvinvointia.
Tietoa ja tukea vähentämiseen ja lopettamiseen
Läheisen palvelupolku
Kun kannat huolta läheisesi mielenterveydestä, päihteiden käytöstä tai riippuvuudesta, tutustu läheisen palvelupolkuun.
Tukea ja neuvoja mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyen
- Mielenterveys- ja päihdepalvelupuhelin Pohjois-Savon hyvinvointilalueella (avautuu uuteen välilehteen)
- Pohjois-Savon mielenterveys- ja päihdepalvelut aikuisille (avautuu uuteen välilehteen)
- Päivystys -Kiireellinen avun tarve (avautuu uuteen välilehteen)
- Pohjois-Savon hyvinvointialueen terveyskeskukset (avautuu uuteen välilehteen)
- Opiskeluterveydenhuollon palvelut (avautuu uuteen välilehteen)
- Ikäkeskuksen neuvonta (avautuu uuteen välilehteen)
- Mieli Kriisikeskus Kuopio (avautuu uuteen välilehteen)
- Valtakunnallinen Mieli- kriisipuhelin (avautuu uuteen välilehteen)
- Valtakunnallinen päihdeneuvonta (avautuu uuteen välilehteen)
- Sekaisin chat – keskusteluapua nuorille (avautuu uuteen välilehteen)
- Peluurin auttava puhelin (avautuu uuteen välilehteen)
- Tukea läheisille Savon mielenterveysomaiset – FinFami ry (finfamisavo.fi) (avautuu uuteen välilehteen)
Palveluhaku
Voit etsiä palveluja sanahaulla tai suodattaa tuloksia kunnan, teeman tai kohderyhmän mukaan. Lisäksi voit valita vain maksuttomat tai vain digitaaliset palvelut.
Hakutulokset
Ei hakutuloksia. Kokeile muuttaa hakuehtoja tai poistaa suodattimia.